Yritykset on valikoitu niin, että turkistuotteista luopuminen ei vahingoita oleellisesti niiden liiketoimintaa. Vain enää harva suomalainen yritys käyttää aitoja turkistuotteita. Turkiksista luopuminen on niille realistinen vaihtoehto ja antaa samalla mahdollisuuden pysyä mukana globaalissa eettisen kaupan kehityksessä. Yrityksiä halutaan kannustaa, ei kiusata.

Turkisala vetoaa usein siihen, että turkistuotannolla on selkeää kysyntää ja siksi tuotteita myydään. Jos kuluttajat ilmaisevat selkeästi yrityksille toivovansa niiden irtisanoutuvan kokonaan turkistuotannosta, sillä voi olla suuri vaikutus myös turkistarhauksen tulevaisuuteen Suomessa. Suurin osa turkiksista myydään Suomesta kansainvälisille markkinoille, mutta suomalaisten kuluttajien asenteet ja valinnat vaikuttavat siihen, hyväksytäänkö turkiseläinten kasvatusta meillä enää jatkossa.

Näyttävä kansainvälinen esimerkki kuluttajien mielipiteen vaikutuksesta saatiin, kun luksustuotteiden verkkokauppa YOOX Net-A-Porter ilmoitti kesällä luopuvansa turkistuotteiden myynnistä. Huippubrändi kysyi 25 000 asiakkaaltaan mielipiteitä turkiksia sisältävien vaatteiden ja asusteiden myynnistä. Kun suurin osa vastaajista ilmaisi kielteisen kannan, päätti kauppa poistaa turkiksia sisältävät tuotteet valikoimistaan, vaikka turkikset muodostivat merkittävän osuuden YOOX Net-A-Porterin liikevaihdosta.

Turkistarhaus on Suomessa laillista, mutta samalla se on tuotantomuoto, joka ei mahdollista eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumista. Tarhatuilla turkisketuilla esiintyy paljon häiriökäyttäytymistä, kuten pelkotiloja, stereotyyppistä käyttäytymistä, itsensä tai toisten eläinten vahingoittamista ja apatiaa. Turkiseläimillä ei ole mahdollisuutta liikkua riittävästi ahtaassa häkissä tai kaivaa, uida tai tutkia ympäristöään. Ne kärsivät myös monista sairauksista sekä ylijalostuksen tuomista terveysongelmista. Animalia ajaa turkistarhauksen kieltämistä eläinsuojelulaissa. 

Tekoturkikset ovat eettisempi vaihtoehto, mutta kuluttajan on tällä hetkellä Suomessa mahdotonta varmistua monien tuotteiden kohdalla, sisältävätkö ne aitoa turkista vai eivät. Animalia toteutti selvityksen, jossa tutkittiin turkistuotteiden merkintöjä. Moni tuote, jota ei ollut merkitty turkikseksi, sisälsi testien mukaan aitoa turkista. Tekoturkki on myös ympäristön kannalta aitoa turkista parempi valinta. 

Suomesta viedään tälläkin hetkellä siitoseläimiä Kiinaan. Suomen turkisala markkinoi turkiksia aktiivisesti Kiinassa, ja maiden turkisalat tekevät muutenkin runsaasti yhteistyötä. Ei siis voida katsoa, että Suomen tuotanto olisi vaihtoehto kiinalaiselle. Tulivat turkikset mistä tahansa päin maailmaa liikkeisiin, niihin liittyvät samat eettiset ongelmat, joiden takia Anti Animalia -kampanjaa tehdään.

Haluamme tämän kampanjan myötä kannustaa yritykset pohtimaan turkisten myyntiä ja käyttöä yleisön tuen avulla. Olemme olleet yhteydessä kaikkiin äänestykseen valittuihin yrityksiin turkisasioissa ennen äänestyksen avaamista, ja käymme yritysten edustajien kanssa keskustelua myös kampanjan edetessä.

Viime vuonna yli puolet suomalaisista tarkastetuista turkistiloista sai vuosittaisissa eläinsuojelutarkastuksissa huomautuksia eläinsuojelulain rikkomuksista. Kotimaisuus tai turkisten sertifioinnit eivät siis ole tae siitä, että edes eläinsuojelulakia olisi eläinten kasvatuksessa noudatettu. Toistuvat kohut turkistarhauksen ympärillä – viimeisimpänä ympäri maailmaa kohahduttaneet kuvat suomalaisista jättiketuista – ovat hyvästä syystä heikentäneet alan arvostusta entisestään.

Ei ole. Jo vuonna 1993 kuluttaja-asiamies kielsi turkisalaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisinä. Keinomateriaalien hiilijalanjälki on sekä suomalaisten että ulkomaisten selvitysten mukaan moninkertaisesti pienempi kuin turkisten.

Villieläimiä pyydetään ansoilla pääasiassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Venäjällä. Useat pyyntimenetelmät ja ansat ovat monissa maissa kiellettyjä. Esimerkiksi jalkarautaan kiinni jäänyt eläin saattaa joutua kärsimään päiväkausia loukkaantuneena ilman vettä ja ruokaa. Ne saattavat kärsiä myös verenhukasta ja hypotermiasta. Eläin voi kuolla yrittäessään päästä irti ansasta, ja joskus ne jopa purevat raajansa irti päästäkseen vapaaksi. Eläimen kuolema saattaa olla myös hidas ja julma. Ansoihin jää turkiseläinten lisäksi myös miljoonia muita eläimiä vuosittain.

Hienoa! Kansainvälisellä turkittomien liikkeiden listalla on jo yli 750 yritystä.

Tutustu:
– Animalian ylläpitämä turkittomien liikkeiden lista 
– Fur Free Retailer -lista (englanniksi)